Arvostelussa: Dunkirk / SF Film Finland

Christopher Nolanin kymmenennessä ohjaustyössä Dunkirk kuvastetaan Dunkerquen evakuointia Ranskan pohjoisrannikolla toisen maailmansodan alussa. Dunkerquen rannalta evakuoitiin touko-kesäkuun taitteessa vuonna 1940 vajaa 400 000 brittisotilasta, ja sen tapahtumat vaikuttivat koko loppusodan kulkuun. Mikäli britit olisivat tuolloin antautuneet saksalaisille, natsit olisivat hyvin mahdollisesti päässeet levittäytymään Euroopassa vielä laajemmin. 

Nolanin käsikirjoitus seuraa sodan vaikeuksien navigointia kolmesta eri perspektiivistä – maalta, mereltä ja ilmasta. Yhtäkään monenlaisista hahmoista ei taustoiteta lainkaan, vaan katsoja pääsee välittömästi uppoutumaan sotaan heidän näkökulmastaan. Seuraamme Tommyn (uusi tulokas Fionn Whitehead) kamppailua päästä rannalta Englannin kanaalin yli takaisin kotiin, Mark Rylancen esittämän herra Dawsonin yritystä viedä veneensä Dunkerquen rannoille evakuoimaan sotilaita, ja Tom Hardyn Spitfire-pilotin ilmataistelua.

Ja koska hahmojen taustoja tai tulevaisuuden suunnitelmia ei tuoda esille, katsojan empatia heitä kohtaan luodaan pelkästään hyppäämällä mukaan heidän tarinaansa. Saamme kokea millaista tuntuisi olla todellisen uhan alla sodassa, ja minkälaisissa puristuksessa sotilaat Dunkerquessa olivat.

Katsoja myös herpaantuu siitä, miten nuoria nämä sileäposkiset sotilaat ovat. Liian usein tyydymme siihen, että 30-vuotiaat näyttelevät Hollywood spektaakkeleissa 18-vuotiaita, mutta Nolan on onneksi päättänyt kuvastaa nuorien sotilaiden kohtaloita aidosti nuorien näyttelijöiden kautta. Esimerkiksi elokuvan päähahmoa näyttelevä Whithead oli vain 18 vuotias kuvauksien aikana.

Kenties poikkeuksena sotaelokuvalle, Dunkirkin intensiteetti ei synny verestä, vaan sen rytmityksestä ja tiivistyneestä jännityksestä. Veri on jätetty kokonaan pois ja sen sijaan korostetaan, miten aikaa on kortilla sekä miten tilanteet muuttuvat hetki hetkeltä päällekkäin kuvastetuista jännitysskenaarioista. Kolmea poikkeavaa aikajanaa tasapainotellaan hienosti, mikä on Nolanille tyypillistä. Rannan läheisyyteen sijoittuvat tapahtumat kestävät viikon, laivalla päivän ja ilmassa pelkästään tunnin. ”Aikaa on kortilla” -teemaa korostetaan jatkuvalla tikityksellä jota täydentää Hans Zimmerin keskittynyt musiikki.

Ja vaikka Hoyte Van Hoytemanin kuvaus on myös loistava, suurin vaikuttaja elokuvassa on kenties äänisuunnittelu. Luodit ja torpedot pääsevät melkein iholle, ja korostavat miten pelkkä eloonjääminen on joskus sodassa riemuvoitto.  Dunkirk totta kai ansaitsee tulla nähdyksi isolla valkokankaalla, jolloin visuaalinen ja äänellinen maailma pääsevät oikeuksiinsa – älä siis odota kotisohvaa ja telkkaria tai ainakaan läppäriä.

 

Katso elokuvan virallinen traileri tästä: https://youtu.be/QaCVCjxnmkU.

Arvio: 9.5/10

Ensi-ilta: 19.7.2017

Lajityyppi: Draama, toiminta, jännitys, sota

Ikäraja: 16

Kesto: 1h 47 min

Ohjaus: Christopher Nolan

Käsikirjoitus: Christopher Nolan

Rooleissa: Tom Hardy, Cillian Murphy, Mark Rylance, Kenneth Branagh, Harry Styles, James D’Arcy, Fionn Whitehead, Aneurin Barnard, Barry Keoghan, Jack Lowden

 

Teksti: Anni Wessman, Länsi-Suomen elokuvakomissio